Epätäydellistä?

Sunnuntai 9.5.2010 klo 12:00 - Esko Repo

Julkisuudessa on kuluneina päiviä yhä uudelleen tuotu esille kristillisiin kirkkoihin kuuluvien henkilöiden "syntejä", tekoja, jotka ovat olleet pahoja ja toisia ihmisiä vahingoittavia ja loukkaavia. Kirjoittelu on ollut sinänsä ihan asiallista, mutta sikäli yksipuolista, että vain "kirkollisissa" piireissä tapahtuneet teot on huomioitu. En puolustele rikollisia ja tuhoavia tekoja. Kristitty ei ole mitenkään eri asemassa kuin muihin uskontokuntiin kuuluvat tai ns. uskonnottomat. Oikeudellisesti ja myös eettisesti sekä moraalisesti jokaisen ihmisen tekoja on arvioitava samoin perustein. Ei kristitty ole vastuusta vapaa, vaan ehkä enemmän vastuullinen kuin yleensä ajatellaan. Jos ajatellaan niin, että ihmisen on itse tekonsa sovitettava, joudutaan "mahdottoman tehtävän eteen". Kristus sovitti syntimme! Ihmisen osuus on ottaa vastuu teostaan, mikä merkitsee tunnustamista ja hylkäämistä. Tämä ei merkitse oikeudellisesta vastuusta vapautumista. Ei se myöskään merkitse täydellisyyttä ja synnittömyyttä. On todella tärkeää muistaa kristillisen uskon näkökulmasta se, keitä Raamatussa Hebrelaiskirjeen 11. luvussa mainitaan uskon esikuvina. He olivat henkilöitä, joista eräs nuorisotyönohjaaja aikanaan osuvasti totesi: "Olivat ne sellaisia konnia, etteivät he tämän päivän seurakunnan työntekijöiksi kelpaisi".

On aina muistettava ja erotettava toisistaan se, että on eri asia kristillisen uskon kannalta anteeksiantamus Jumalan ja ihmisten edessä, kuin oikeudellinen vastuu. Anteeksiantamus ei oikeuta oikeudellisesta vastuusta vapautumiseen.