Mennyt ja tuleva

Lauantai 31.12.2011 klo 16:45 - Esko Repo

"Elämä on tarkoitettu elettäväksi ei suoritettavaksi." Tämä elämän viisaus on aina hyvä muistaa ja toteuttaa elämässä, mutta valitettavan usein tapahtuu kuitenkin toisin.

Arvioimme elämää suoritusten ei elämän itsensä vuoksi.

Vuoden vaihde on usein se hetki elämässä jolloin katselemme ja arvioimme mennyttä ja tähyilemme tulevaan. Sanonta tästä Sylvesterin päivästä "kun silloin ajaa parran, ei sitä tarvitse enää tehdä koko kuluvana vuotena", kertoo siitä, että eri asioilla on aikansa.

Tämän kalenterivuoden elämä on lähes eletty ja teot sekä tehtävät tehty. Vuoden uutiset kuultu ja kokemukset koettu. Mitä jäi mieleen? Punkaharjulaisena ehkä yksi mieliä liikuttanut asia on ollut kuntaliitos valmistelut, kuten sanoisin; "älytön ja tarpeeton hössötys". Eilen puolilta päivin sain puskaradiotiedon, joka oli tänään lehdestä luettavissa, että valtiovarainministeriö on jättänyt määrämättä kuntaliitosselvittäjän Puumalan kunnan osalta, mikä merkinnee koko Savonlinnan seudun kuntaliitosselvityksen ja -hankkeen kaatumista. Jos näin tapahtuu, on se mielestäni seutukunnan kannalta erinomainen asia.

Kuntaliitosta on ajettu erityisesti erikoissairaanhoidon kulujen merkittävän kasvun vuoksi, mikä on ollut kuntien taloudelle merkittävää kiristymistä. Tosiasia on kuitenkin se, että kuntaliitokset eivät vaikuta erikoissairaanhoidon kuluihin sentinkään vertaa. Ratkaisu on aivan muu kuin kuntaliitokset. Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkien kinastelu maan pienimpien sairaanhoitopiirin kesken on täällä Etelä-Savossa varsinainen ongelma. Erikoissairaanhoidon ongelmat vaativat käsitykseni mukaan lainsäädännöllisiä ja valtakunnallisia ratkaisuja.

Kuluneen vuoden yksi mieluisa muisto on kolmen KD:n piirin osaston 40 -vuotisjuhlat eikä eduskuntavaalejakaan poliittisissa tehtävissä voi unohtaa. On toki ollut paljon muutakin, jonka voisi mainita, mutta riittäköön nämä menneestä.

Katse eteenpäin ja tulevaan.

Ensin on todettava se mielestäni tärkeä tosiasia, että aina tulemme jostakin ja olemme matkalla jonnekin. Menneeseen ei saa juuttua, koska sitä ei enää ole. Menneestä voi vain ottaa opiksi!

Poliittisesti tuleva vuosi alkaa presidentin vaalilla. Toivon, että maa saa arvojohtajan, joka työskentelee vuosisataisten perusarvojen pohjalta ja mukaisesti. Mennyt runsas kymmenvuotiskausi on mielestäni tässä mielessä ollut murheelista aikaa. Esillä olleet arvostukset eivät ole olleet hyviksi ja elämän perusarvojen mukaisiksi havaittuja ja koettuja. Surullista.

Talous on monen suomalaisen, eurooppalaisen ja koko maailmankin huolena. Toivon, että kykenemme ratkaisemaan ongelmat, joiden takana on itsekkyys ja sen ohjaamat markkinavoimat. Ihminen ja ihmisen elämä ei ole markkinavoimille tärkeä. On suorastaan käsittämätöntä, että markkinat määräävät myös poliittisen päätöksenteon suunnan ja, että pieni, erittäin hyvin taloudellisesti voiva vähemmistö määrää verotuksesta ja siitä, kuka vastaa yhteisen hyvän kustannuksista. Menettelyä voi hyvin pitää vallankaappauksena, joka ei ole hyväksyttävissä.

Kaikista tulevaisuudennäkymistä johtuen ja juuri siitä syystä haluan toivottaa meille kaikille oikein hyvää, turvallista ja siunattua vuotta 2012.